feeling fat, ugly and sad

Moi.

Nyt tulee ei-niin-iloista tekstiä, joten varaudu.

Eli siis, mua ottaa päähän nyt ihan suunnattoman paljon, kun on ihmisiä, jotka on ihan normaaleja vartaloltaan tai on jopa laihoja tai ylilaihoja, eikä heille oo edes ikinä varotettukkaan ylipainoisuuden mahdollisuudesta, mutta silti puhuvat kokoajan ittestään kun olisivat jotain norsun kokosia!

 Mutta sitten, mä oon IHAN OIKEESTI ylipainonen, ja jossette usko ni postaan vaiks jonku hirveen kokovartalokuvan ni näätte etten oo mikään hoikka supermalli.

Kiva seistä siinä vieressä ku joku hoikka/normaali ihminen haukkuu itteään lihavaksi, tekis oikeesti mieli kysyä siinä vaiheessa että "mikäs mä sitten oon jos sä oot mielestäs lihava..." koska siin tulee oikeestaan aika huono mieli, koska mä ainaki tunnen itteni sillon viel lihavammaks.

Aikusilla ei nyt ehkä oo tätä ongelmaa, mut nuorilla on, ja mä oon nuori joten nyt mietitään nuoren kannalta.

Kuiteskin, mua ottaa päähän se et oon lihava ja joudun oikeesti ettimää joskus tuntitolkul vaatteita et ne olis ees jostai kohtaa sopivia ja sitte joudun tyytymää johonki mistä en ees välttämättä tykkää.

Tän kaiken stressin päälle mitä mul tulee täst lihavuudest niin vielä ihmiset huomauttelee siitä. Kyl mä helvetti nyt tiiän että en edelleenkää ole laiha!

Välil tekis tosi paljo mieli itkee asian takii mutku mä en voi vaikuttaa siihen salamannopeesti.
Joka päivä ku katon jotai tuntematont ihmist niin mul tulee päähä sellane mielikuva et "toi ei ainakaa tykkää musta" koska mä oon lihava.

Seki vaa siks et mua on huomauteltu monta vuotta siitä asiasta ni mul on jääny tollanen ajattelutapa, eikä se tuu tuskin koskaa lähtemää sieltä.

Välil aattelen jopa et mun kaveritki aattelee must jotai semmoset et ne ei tykkää must ku oon näin ruma tms.

Sitte on niitä laihoja jotka haluu olla kesäkunnos... Mitä ihmettä ne vielä luulee tekevänsä? Ne on jo laihoja ja mä ainaki kehtaisin esiintyy bikineis sellasena.
Hyvähä se on jos alkaa kuntoilee ja elää terveellisesti, mutta se on eri asia ku se että jotkut laihduttaa itteään semmosiks luiseviks nahkakasoiks.

Tä on oikeesti vaikeeta ku joka puolel kauneusihanteiden tytöt on aina laihoja millä on täydellinen vartalo ja naama. Ja ite ainaki oon kaukana semmosest ja joka aamu mietin ihan sika kauan et "mitäköhän muut miettii täst mun paidast, no en pistä ku ei ne kuiteskaa tykkää ja sit ne kattoo mua iha oudosti."

Sama hiuksien kans. Tosi harvoin viittin pistää ne kiinni ku pelkään et kaikki kattoo jotai mu kaksoisleukaa tai jotai.

Mult kans kysytää (aikuiset kysyy) että onks mulla poikakaveria.... JOO EI TODELLAKAAN OLE.

 Seuraava kysymys on "MIKS?"... Siinäki vaihees melkee tekis mieli itkee ja huutaa et "KATO MINKÄ NÄKÖNE OON!" mut vastaan vaa yleensä sit jotenki mumisten et "ei täl naamal.."

Fiilikset on nytki vaa sillee ku kaverit on kauniita ja mä oon iso ja ruma niinku joku Shrek ni on se aika masentavaa. Sitte yrittää epätoivosesti löytää samanlaisii vaattei, mut ei kuiteskaa löydä koska kaverit on yli 6 kokoo mua pienempiä ja sit joutuu jälleen tyytyy joihinki tylsii vaatteisii.

Kesäsin en voi käyttää bikinei, en shortsei, en toppei, en mekkoja, en hameita.... Yksikin kaunis kesä menin kokoajan lökäreillä ja hupparilla, koska mä häpesin itteeni nii paljo.

Ja tähän on sit kenenkää turha tulla pätee et "ite oot tilantees aiheuttanu, laihduta läski." ku oon kuullu ton varmaa 10 kertaa, eikä se tehoa mihinkää ku joku vaa totee yhtäkkii jotai. Ihanku se mu aivoi jotenki käskis kuntoilee ja sit saisin jonku hirvee kuntoiluinnon. Ei.

Sori jos oli raskast luettavaa, jos ees luitte.

SEE YA!♥